Inkerin väliaikainen hoitokunta, joka tunnettiin myös nimellä Länsi-Inkerin väliaikainen hoitokunta, perustettiin Helsingissä tammikuussa 1919. Sen tavoitteena oli toimia Suo­mes­ta käsin, koo­ta sotilaallisia jouk­ko­ja ja vapauttaa Inkerinmaa bolše­vi­keil­ta. Inkerin väliaikainen hoitokunta tähtäsi Inkerin itsenäiseen hallintoon osana Venäjää ja se perusti taisteluita varten Inkerin Pataljoonan. Pataljoona muodostui inkerinsuomalaisista vapaaehtoisista, jotka osallistuivat Viron vapaussotaan sekä inkeriläisten kansannousuun. Inkerin väliaikaisen hoitokunnan toiminta alkoi hiipua kansannousun epäonnistuttua ja Tarton rauhan jälkeen. Hoitokunta lakkautettiin kokonaan vuonna 1921.

Katso myös Pohjois-Inkerin hoitokunta (1919–1921).