Inkeri ja inkeriläisyys -julkaisun lähteet | Suomalaisen kirjallisuuden seura

Lähdekirjallisuus

Alho, Olli. Orjat ja isännät : tutkimus inkeriläisistä maaorjarunoista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1979.

Aronen, Juha-Matti. Viron Inkerin tanssit: kadrelia, kasatškahia ja Viron veräjää. Elore vol. 21, 1/2014.

Aronen, Juha-Matti. Ingeri tantsuparimuse allikad ja tantsude uldpilt. Mäetagused vol. 49. 2011.

Asplund, Anneli. Kansanlauluja Inkerinmaalta. Helsinki: SKS, 1992.

Berge, Anders. Flyktningspolitik i stormaktens skugga : Sverige och de sovjetryska flyktingarna under andra världskriget. Uppsala: Centre for Multiethnic Research, 1992.

Björklöf, Sofia. Mutual contacts and lexical relations among the Finnic varieties of western Ingria and northeastern Estonia. Uralica Helsingiensia vol 14. Helsinki: Helsingin yliopisto ja Suomalais-Ugrilainen Seura, 2019.

Engman, Max. Pietarinsuomalaiset. Helsinki: WSOY, 2004.

Enäjärvi-Haavio, Elsa. Pankame käsi kätehen. Suomalaisten kansanrunojen esittämistavoista. Porvoo: WSOY, 1949.

Flink, Toivo. Kotiin Karkotettavaksi : Inkeriläisen siirtoväen palautukset Suomesta Neuvostoliittoon vuosina 1944–55. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010.

Flink, Toivo. Maaorjuuden ja vallankumouksen puristuksessa : Inkerin ja Pietarin suomalaisten sivistys-, kulttuuri- ja itsetuntopyrkimyksiä vuosina 1861–1917. Turun yliopisto, 2000.

Flink, Toivo. Pois Inkeristä, ohi Inkerin. Helsinki: Yliopistopaino, 1995.

Flink, Toivo. Putro, Mooses (1848-1919). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997.

Haltsonen, Sulo. Inkerin suomalaisen koulun ja kansanvalistuksen vaiheita s. 187–241 ja Inkerin kansan entistä elämää, s. 243–290, teoksessa Inkerin suomalaisten historia. Helsinki: Inkeriläisten Sivistyssäätiö, 1969.

Harvilahti, Lauri. Kertovan runon keinot. Inkeriläisen runoepiikan tuottamisesta. Helsinki: SKS, 1992.

Heinonen, Kati (nyk. Kallio). Armas Launiksen fonogrammit Soikkolasta : laulutavan, runon ja laulutilanteen välisiä yhteyksiä kalevalamittaisessa runoudessa. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2005.

Heistonen, Viola. Elämäni koulut : elämäni Neuvostoliitossa. Helsinki, Suomi: BoD - Books on Demand, 2020.

Huttunen, Tomi. "Mariengof är mindre pervers än vad jag trott" — Henry Parland ja venäläinen imaginismi. Joutsen: kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja 2017–2018, s. 35-53.

Jänis, Marja. Juhani Konkka (1904–1970) s. 473–476 teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia 2. Riikonen, H. K., Kovala, Urpo, Kujamäki, Pekka ja Paloposki, Outi (toim.). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007.

Kallio, Kati. Laulamisen tapoja: esitysareena, rekisteri ja paikallinen laji länsi-inkeriläisessä kalevalamittaisessa runossa. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2013.

Kaukonen, Toini-Inkeri. Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. Porvoo: WSOY, 1985.

Kokko, Ossi. Inkerinsuomen pirstaleisuus: eräiden sijojen kehitys murteen yksilöllistymisen kuvastajana. Väitöskirja. Joensuu: Joensuun yliopisto, 2007.

Konkka, Anita. Johanneksen tunnustukset. Helsinki: Tammi, 1995.

Konkka, Juhani. Kahden maailman rajalla. Porvoo: WSOY, 1939.

Konkka, Juhani. Kulkurin kahleet. Porvoo: WSOY, 1945.

Konkka, Juhani. Kulkurin kesä. Porvoo: WSOY, 1943.

Konkka, Juhani. Kulkurin koulut. Porvoo: WSOY, 1946.

Konkka, Juhani (nimellä Urho Torikka). Me sankarit: Kuvaus Karjalan retkeltä. Helsinki: Kansanvalta, 1929.

Konkka, Juhani. Pietarin valot. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1958.

Konkka, Juhani (nimellä Urho Torikka). Punainen myrsky: Romaani Inkerinmaalta. Helsinki: Otava, 1931.

Konkka, Juhani. Juhani Konkka s. 253–258, teoksessa Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon: suomalaisten kirjailijain elämäkertoja. Pekkanen, Toivo ja Rauanheimo, Reino (toim.). Porvoo: WSOY, 1947.

Koskela, Lasse. Konkka, Juhani (1904–1970). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997.

Kuortti, Aatami. Kirkossa, keskitysleirissä, korvessa. Helsinki: Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys, 1964.

Kuortti, Aatami. Pappina, pakkotyössä, pakolaisena: Inkeriläisen papin kokemuksia Neuvosto-Venäjällä. Porvoo: WSOY, 1934.

Kurko, Kaarlo ja Metiäinen, Aappo (toim.): Entisen Inkerin luterilaisen kirkon 350-vuotismuistojulkaisu sanoin ja kuvin. Helsinki: Inkere 1960.

Kuusi, Matti. Maria Luukan laulut ja loitsut. Tutkimus läntisimmän Inkerin suomalaisperinteestä. Helsinki: SKS, 1983.

Kähäri, Outi. "Kyllä mäkin muistan, kun ne Valpon miehet kävivät" – Ruotsiin paenneiden inkeriläisten arjen turvattomuus jatkosodan aikaisessa ja jälkeisessä Suomessa, teoksessa Tervonen, Miika ja Leinonen, Johanna (toim.). Vähemmistöt muuttajina: näkökulmia suomalaisen muuttoliikehistorian moninaisuuteen. Turku: Siirtolaisinstituutti, 2021.

Lassila, Pertti. Keisarin kankurit ja muita kirjoituksia kirjoista ja kirjailijoista. Helsinki: Yliopistopaino, 2002.

Lehtinen, Ildikó. Tuutarin äyrämöispuku -artikkeli. Kotiteollisuus-lehti vol 6, 1989.

Lepola, Outi. Ulkomaalaisesta suomenmaalaiseksi: monikulttuurisuus, kansalaisuus ja suomalaisuus 1990-luvun maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000.

Linna, Matti. Kirjailija ja kansallinen sosialisti: Juhani Konkka poliittisena toimijana Yrjö Ruudun aatteiden pohjalle syntyneissä käytännön hankkeissa vuosina 1927–1934. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, 2014.

Luoma, Antti. Kirkon Ulkomaanavun ja suomalaisten herätysliikejärjestöjen yhteistyö Inkerin kirkon rakentamisessa vuosina 1988–1993. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2013.

Malmi, Viola, Antosalo, Liivia ja Hukkanen, Timo. Karjalaisen Kansantanssin Lähteillä. Helsinki: Vapaan sivistystoiminnan liitto, 1993.

Malmi, Viola, (toim.) Aronen, Juha-Matti. Jagujalga : Karjalaisia Kansantansseja. Helsinki: Karjalainen nuorisoliitto, 2005.

Martikainen, Tyyne. Inkerinsuomalaisten oikeus muistoon : "Että ketään heistä ei unohdettaisi". Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 2014.

Matley, Ian M. The Dispersal of the Ingrian Finns. Artikkeli julkaisussa Slavic review vol. 38, 1/1979.

Miettinen, Helena. Mooses Putro: Mestari auran kurjesta. Helsinki: Inkerin kulttuuriseura, 2015.

Mononen, Kaarina. Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2013.

Nenola, Aili. Inkerin itkuvirret. Ingrian Laments. Helsinki: SKS, 2002.

Nevalainen, Pekka. Inkeriläinen siirtoväki Suomessa 1940-luvulla. Väitöskirja : Joensuun yliopisto. Otava, 1990.

Nevalainen, Pekka. Rautaa Inkerin rajoilla : Inkerin kansalliset kamppailut ja Suomi 1918–1920. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1996.

Nevalainen, Pekka. Viskoi kuin Luoja kerjäläistä : Venäjän pakolaiset Suomessa 1917–1939. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999.

Nevalainen, Pekka ja Sihvo, Hannes (toim.). Inkeri : historia, kansa, kulttuuri. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1991.

Nironen, Jarmo. Suomalainen Pietari kuvina. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.

Notini Burch, Cecilia. A Cold War Pursuit : Soviet Refugees in Sweden, 1945–54. Santérus Academic Press Sweden, 2014.

Ojala, Ella. Ensimmäinen kevät. Helsinki: Tammi, 1994.

Ojala, Ella. Pelastunut albumi. Helsinki: Tammi, 1991.

Ojala, Ella. Pitkä kotimatka. Helsinki: Tammi, 1988.

Ojala, Ella. Suomi näkyy. Helsinki: Tammi, 1990.

Onatsu, Jaana. Tyyni Vahter kuvasi naisten töitä. Kamera-lehti, 2/2015.

Paaskoski, Jyrki ja Sihvo, Jouko. Inkerin kirkon neljä vuosisataa : kansa, kulttuuri, identiteetti. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015.

Pakkanen, Lea ja Pakkanen, Santeri. Se tapahtui meille: Isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen. Helsinki: Gummerus, 2020.

Pekkarinen, Jussi ja Pohjonen, Juha. Ei armoa Suomen selkänahasta. Ihmisluovutukset Neuvostoliittoon 1944–1981. Helsinki: Otava, 2005.

Rautajoki, Reijo. Vaiettu vaellus : inkeriläisten leirit 1942–1944. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 2020.

Rosenholm, Arja ja Savkina, Irina. Sota naisten muistissa s. 209–235, teoksessa Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa. Rosenholm, Arja & al. (toim.). Tallinna: Gaudeamus, 2014.

Saha, Hannu. Repo, Teppo (1886 - 1962). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001 (päivitetty 2020).

Saha, Hannu. Repo, Teppo. Repertoaari ja asema suomalaisessa musiikkikulttuurissa. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos, 1982.

Sala, Kaarina. Tynni, Aale (1913–1997). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997.

Salonsaari, Minna-Liisa. Kerrottu ja muisteltu inkerinsuomalaisten paluumuutto. Elore vol. 19, 1/2012.

Sana, Elina. Luovutetut : Suomen ihmisluovutukset Gestapolle. Helsinki: WSOY, 2003.

Savijärvi, Ilkka. Inkerinsuomi ja suomalaiset Inkerinmaalla s. 272–299, teoksessa Jönsson-Korhola, Hannele ja Lindgren, Anna-Riitta (toim.) Monena suomi maailmalla. Suomalaisperäisiä kielivähemmistöjä. SKS, Helsinki, 2003.

Savolainen, Ulla. Lapsuuden loppu ja Inkerinmaa Juhani Konkan muistelmateoksissa. Kasvu, ylirajaisuus ja kahden nykyisyyden muisti. Elore vol 25, 2/2018.

Seppälä, Mikko-Olavi. Tynni, Kaapre (1877–1953). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997.

Seppälä, Mikko-Olavi ja Seppälä, Riitta. Aale Tynni. Hymyily, kyynel, laulu. Helsinki: WSOY, 2013.

Sihvo, Jouko (toim.), Kuivanen, Lilja-Emilia (suomentaja). Inkerinsuomalaisten kohtalo : suomalaisten salattu kansanmurha Venäjällä ja sen seuraamukset vuosina 1930–2002. L.A. Gildin venäjänkielisen Sosiaalisesti vaarallisen kansan kohtalo -teoksen pohjalta. Helsinki: Inkeriläisten sivistyssäätiö, 2007.

Sinisalo, Susan, et al. Ingrians and Neighbours : Focus on the Eastern Baltic Sea Region. Helsinki: Finnish Literature Society, 1999.

Sivonen, Mika. Me inkerikot, vatjalaiset ja karjalaiset : uskonnollinen integrointi ja ortodoksisen vähemmistön identiteetin rakentuminen Ruotsin Inkerissä 1680–1702. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007.

Suolahti, Ida. Yhteinen vihollinen, yhteinen etu. Sotavankien luovutukset ja vaihdot Suomen ja Saksan välillä jatkosodan aikana. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2015.

Suominen, Helli. Mooses Putro. Inkerinmaan kansallislaulun säveltäjä. Helsinki: Inkeriläisten Sivistyssäätiö, 1969.

Teinonen, Markku ja Virtanen, Timo J (toim.). Ingrians and neighbours : Focus on the eastern Baltic Sea region. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999.

Tenkku, Jussi ja Liisa, Nevalainen, Pekka. Inkeriläisiä siirtämässä : Jussi ja Liisa Tenkun päiväkirjat 1943-1944. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008.

Timonen, Senni. Minä, tila, tunne. Näkökulmia kalevalamittaiseen kansanlyriikkaan. Helsinki: SKS, 2004.

Tynni, Aale. Inkeri Inkerini. Porvoo: WSOY, 1990.

Virtaranta, Pertti. Inkeriläisiä sananlaskuja ja arvoituksia. Castreanumin toimitteita 18. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1978.

Yllö, Leo. Karttaliite teoksessa Inkerin suomalaisten historia. Helsinki: Inkeriläisten Sivistyssäätiö, 1969.

Ylönen, Kaarina. Inkerin kirkon nousu kommunistivallan päätyttyä. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 1997.

Zetterberg, Seppo. Viron historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007.

Muut kirjastolähteet

Bibliothèque nationale de France. Gallica

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, kartat ja lehdet.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, pienpainatteet.

Arkistolähteet

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI)

Elävä muisti

Kansallisarkisto

Helsingin toimipiste. Kaapre Tynnin arkisto.

Kansallismuseo

Museoviraston kuvakokoelmat.

Riksarkivet, Ruotsi

Arkiv: Sveriges Krig

Arkiv: Utan känd proveniens (kartor och ritningar)

SKS:n arkisto

Aale Tynnin arkisto. SKS KIA.

Aino Merosen arkisto. SKS KIA.

Albert Kirjasen arkisto. SKS KIA.

Antti Hämäläisen arkisto ja kuvakokoelma. SKS KRA.

Berklund-perheen arkisto. SKS KIA.

D.E.D. Europaeuksen kokoelma. SKS KRA.

Elias Lönnrotin kirjeenvaihto. SKS KIA.

Ella Ojalan arkisto. SKS KIA.

Heistonen-suvun arkisto. SKS KIA.

Helena ja Jaakko Suden sukuarkisto. SKS KIA.

Inkerin Liiton kokoelma. SKS KRA.

Juhani Konkan arkisto. SKS KIA.

Kaapre Tynnin arkisto. SKS KIA.

Kesseli-suvun arkisto. SKS KIA.

Kirkollisen kansanperinteen arkiston erityiskysely 9: Inkerin kirkko. SKS KRA.

Kuortti-perheen arkisto. SKS KIA.

Lempi Mörskyn arkisto. SKS KIA.

Malkki-perheen arkisto. SKS KIA.

Peuhkuri-perheen arkisto. SKS KIA.

Pokkinen-suvun arkisto. SKS KIA.

Putro-suvun arkisto. SKS KIA.

Rikkinen-suvun arkisto. SKS KIA.

Samuli Paulaharjun kokoelma. SKS KRA.

SKS:n arkiston kuvakokoelmat. SKS KRA.

Tatti-perheen arkisto. SKS KIA.

Valentina Siiben arkisto. SKS KIA.

Viron inkeriläistä perinnettä mm. itkuja, lorulauluja ja luomisrunoja. Nauhoitus Lauri Laiho ja Riigi Ringhääling, Tallinna 21.–22.6.1937. L 86:1-104:8. SKS KRA.

Yleisradion perinneaiheiset aineistot ja ohjelmat. Teppo Repo soittaa 20.11.1944, Helsinki. b) Truba: Improvisaatio. Nauhoittanut A. O. Väisänen. L 298. SKS KRA.

Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hankkeen haastattelut:

Inkerinsuomalaisen Albert Kirjasen haastattelu 15.10.2018 Korialla. Haastattelijoina Lea Pakkanen ja Maiju Putkonen. KIAÄ2018:28. SKS KIA.

Inkerinsuomalaisen Helmi Vatkan haastattelu 10.10.2019. Helsinki. Haastattelijana Meeri Siukonen. SKSÄ 225. 2019.

Inkerinsuomalaisen Lempi Mörskyn (o.s. Kristersson) haastattelu 12.9.2019 Örebrossa. Haastattelija Meeri Siukonen. SKSÄ 192. 2019.

Inkerinsuomalaisen Lilja Tatin haastattelu 4.9.2019 Helsingissä. Haastattelija Meeri Siukonen. SKSÄ 65. 2019.

Inkerinsuomalaisen Lilja Tatin haastattelu 12.12.2019 Helsingissä. Haastattelija Meeri Siukonen. SKSÄ 252. 2019.

Inkerinsuomalaisen Lilja Tatin haastattelu 16.9.2020 Helsingissä. Haastattelija Meeri Siukonen. SKSÄ 65. 2020.

Inkerinsuomalaisen Valentina Siiben (o.s. Kekki) haastattelu 1.2.2020 Tallinnassa. Haastattelijana Minna-Kerttu Kekki. SKSÄ 3. 2020.

Inkerinsuomalaisen Valentina Siiben (o.s. Kekki) haastattelu 17.9.2020 Tallinnassa. Haastattelijana Laura Moorats. SKSÄ 63. 2020.

Inkerinsuomalaisen Viola Heistosen haastattelu Imatralla 22.11.2018 Imatralla. Haastattelijoina Lea Pakkanen ja Maiju Putkonen. SKSÄ 109. 2018. SKS KRA.

Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hankkeen haastattelut Ruotsissa syyskuussa 2019. SKSÄ 186–194. 2020 ja SKSÄ 209–215 .2020. SKS KRA.

Lyhenteiden selitys:

KIAÄ, SKS:n arkiston kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelman äänitteet.

SKS KIA, SKS:n arkiston kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelma.

SKS KRA, SKS:n arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelma.

SKSÄ, SKS:n arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelman äänitteet.