Hyppää pääsisältöön
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Inkeriläiset

Inkeriläisiä elämänkulkuja

Tutustu inkeriläisiin elämäntarinoihin.

Rintakuva Albert Kirjasesta pienenä lapsena äitinsä Annan kanssa. SKS KIA, Albert Kirjasen arkisto. CC BY 4.0

Albert Kirjanen

(1936–2019)

Albert Kirjanen joutui vielä 1950-luvun puolivälissä 18 vuotta täytettyään niin kutsuttuun työarmeijaan eli pakkotöihin Moskovan lähistölle.

Ella Ojala kesäjuhlilla Keltossa 1989 SKS KIA, Ella Ojalan arkisto. CC BY 4.0

Ella Ojala

(1929-2019)

Kirjailija Ella Ojala muutti lapsena Inkerinmaalta Suomeen ja on tehnyt kirjallisen tuotantonsa lapuuskokemuksistaan.

Rovasti Aatami Kuortti havupuumetsässä Vancouverin saarella Kanadassa. SKS KIA, Kuortti-perheen arkisto. CC BY 4.0

Aatami Kuortti

(1903–1997)

Pappi Aatami Kuortti koki omakohtaisesti pakkotyön Neuvostoliiton vankileirillä.

Kuva Viola Heistosesta pikaluistelemassa Dynamo-stadionilla Moskovassa, talvella 1956. SKS KIA, Heistonen-suku arkisto CC BY 4.0

Viola Heistonen

(1936-)

Viola Heistonen opiskeli Arkangelissa liikuntapedagogiikkaa ja kilpaili pikaluistelussa, minkä jälkeen hän teki pitkän työuran opettajana ja turistioppaana.

Kansansoittaja Teppo Repo Helsingissä vuonna 1937, kuvaajana Pekka Kyytinen. Kuva SKS KRA. CC BY 4.0

Teppo Repo

(1886-1962)

Lahjakas muusikko ja soitinrakentaja Teppo Repo sai julkisuudessa maineen "viimeisenä suurena paimenena", olihan hän toiminut koko lapsuutensa ja nuoruutensa paimenena Inkerinmaalla.

Rintakuva Mikko, Vilho, Helmi ja Liisa Vatkasta 1940-luvulla, Dudinkassa. SKS KIA, Vatka-perheen arkisto. CC BY 4.0

Helmi Vatka

(1937-)

Helmi Vatka vietti suurimman osan lapsuudestaan karkotuksessa Siperiassa.

Mooses Putron rintakuva. SKS KRA, Eeva Siiriäisen kokoelma. CC BY 4.0

Mooses Putro

(1848-1919)

Säveltäjä Mooses Putro oli inkeriläinen kulttuurivaikuttaja, joka tunnetaan inkeriläisten kansallishymnin luojana.

Valentina Kekki hyppää pituutta. SKS KIA, Valentina Siiben arkisto. CC BY 4.0

Valentina Kekki

(1941-)

Nykyisen Viron alueelle muutti ja jäi asumaan neuvostoaikana tuhansia inkerinsuomalaisia. Heistä yksi on Valentina Kekki perheineen.

Inkerinsuomalaisia miehiä istumassa portailla, keskellä Kaapre Tynni. Kuva Antti Hämäläinen. SKS KIA, Aale Tynnin arkisto. CC BY 4.0

Kaapre Tynni

(1877-1953)

Opettaja Kaapre Tynni kuului inkeriläisten itsenäisyyspyrkimysten johtohahmoihin.

Lempi Mörsky esittelee kuvaansa tabletilta, kotonaan Ruotsissa syyskuussa 2019. Kuva Meeri Siukonen. SKS KIA, Lempi Mörskyn arkisto. CC BY 4.0

Lempi Mörsky

(1929-)

14-vuotias Lempi Kristersson (myöh. Mörsky) perheineen lähti toisen maailmansodan aikaan töihin kansallissosialistiseen Saksaan.

Juhani Konkka istuu veneessä, käsissään kalaverkot täynnä saalista. SKS KIA, Juhani Konkan arkisto. CC BY 4.0

Juhani Konkka

(1904–1970)

Juhani Konkka tunnetaan inkerisuomalaisena kirjailijana ja venäjänkielisen kirjallisuuden suomentajana.

Kuva Lilja Skibjukista (o.s. Tatti) istumassa sohvalla lehti kädessään. SKS KIA, Tatti-perheen arkisto. CC BY 4.0

Lilja Tatti

(1938-)

Lilja Skibjuk (o.s. Tatti) paluumuutti Neuvosto-Karjalasta Suomeen vuonna 1991.

Etusivulle
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kotisivut
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
      • Inkeri ja inkeriläisyys
        • 1000 vuotta Inkerin historiaa
          • Inkerinmaa
          • Inkerikot ja vatjalaiset
          • Ruotsin kuningaskunnan Inkeri
          • Venäjän keisarikunnan Inkeri
          • Pietarin kaupunki
          • Neuvosto-Inkeri
          • Toinen maailmansota Inkerissä
          • Inkeriläisten siirrot Suomeen
          • Sodan päättyminen ja seuraukset
          • Suojasään ja pysähtyneisyyden vuosikymmenet
          • Perestroika - uudelleenrakentaminen
          • Paluumuutto
        • Inkeriläisiä elämänkulkuja
          • Albert Kirjanen
          • Ella Ojala
          • Aatami Kuortti
          • Viola Heistonen
          • Teppo Repo
          • Helmi Vatka
          • Mooses Putro
          • Valentina Kekki
          • Kaapre Tynni
          • Lempi Mörsky
          • Juhani Konkka
          • Lilja Tatti
        • Inkeriläisestä kulttuurista
          • Suomen kieli
          • Inkerin kirkko ja hengellinen elämä
          • Inkerinsuomalaisten yhdistystoiminta
          • Kesäjuhlat
          • Kalevalamittainen runous
          • Laulumatka Tallinnaan 1937
          • Kansantanssiperinne Inkerissä
          • Naisen puku Tuutarista
        • Inkeriläisyys nykyään
          • Inkeriläisyys minussa -videot
          • Kulttuurinen muistaminen
        • Tehtävät
          • Inkeriläisyys ja identiteetti
          • Inkeriläisyyteen liittyviä käsitteitä
          • Kieli Inkerinmaalla
          • Siirtolaisuus ja pakolaisuus
          • Uskonnot Inkerissä
          • Yksilö, yhteisö ja muistaminen
          • Inkeriläiset aikajanalla
          • Inkeriläisyys kuvissa
        • Käyttöohjeet ja taustat
          • Inkeri ja inkeriläisyys -julkaisun lähteet
          • Käyttöohjeet
          • Muistot talteen, arkistot haltuun
          • Tekijät
          • Saavutettavuus
        • Lisää tiedonlähteitä
          • Arkistoaineistoja inkeriläisistä
          • Inkeriaiheista kirjastoaineistoa
          • Inkeriläisaineistot museoissa