Inkerinmaa
Inkeri ei koskaan ole ollut itsenäinen valtio, vaan se on maa-alue, joka historian saatossa on kuulunut niin Ruotsille kuin Venäjälle sekä Neuvostoliitolle.
Inkerikot ja vatjalaiset
Inkerinmaan varhaisimmat tunnetut asukkaat.
Ruotsin kuningaskunnan Inkeri
Vuonna 1617 Stolbovan rauhassa Inkerinmaa siirtyi Venäjältä Ruotsille.
Venäjän keisarikunnan Inkeri
Suuressa Pohjan sodassa vuosien 1702–1703 aikana Inkerinmaa siirtyi Ruotsilta Venäjälle.
Pietarin kaupunki
Vuonna 1703 keskelle Inkerinmaata perustettu Pietari oli 1880-luvulle tultaessa jo maailman toiseksi suurin suomenkielinen kaupunki.
Neuvosto-Inkeri
Venäjän vuoden 1917 vallankumousta seuranneet yhteiskunnalliset muutokset vaikuttivat inkerinsuomalaisten elämään monilla tavoilla, kun valta siirtyi ensin Neuvosto-Venäjälle ja sittemmin Neuvostoliitolle.
Toinen maailmansota Inkerissä
Toinen maailmansota oli Inkerinmaan väestölle kohtalokas.
Inkeriläisten siirrot Suomeen
Suomen ja Neuvostoliiton välisen jatkosodan aikana noin 63 000 inkeriläistä siirrettiin Suomeen.
Sodan päättyminen ja seuraukset
Välirauha Neuvostoliiton ja Suomen välillä solmittiin 19.9.1944, ja sillä oli valtavat vaikutukset inkeriläiselle siirtoväestölle.
Suojasään ja pysähtyneisyyden vuosikymmenet
Stalinin kuolema vuonna 1953 merkitsi yhden aikakauden päättymistä.
Perestroika - uudelleenrakentaminen
Yhteiskunnallisten olojen vapauduttua Neuvostoliitossa 1980-luvun lopulla alkoivat inkerinsuomalaiset aktivoitua sekä kulttuurisesti että poliittisesti.
Paluumuutto
Vuosina 1990–2016 arviolta 32 000 inkerinsuomalaista saapui ulkosuomalaisina paluumuuttajina Suomeen.