Hyppää pääsisältöön
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Inkeriläiset

1000 vuotta Inkerin historiaa

Lue Inkerinmaan ja sen asukkaiden historiasta.

Osa kartasta Regni Sueciae: tabula generalis, divisa in Sueciae Gotiaeque regna Finniae ducatum Lapponiam, Livoniam, Nordlandiam, Ingriamque et in omnes subiacentes provincias. Laatinut Frederick de Wit, 1721. Kansalliskirjasto, Doria. CC0

Inkerinmaa

Inkeri ei koskaan ole ollut itsenäinen valtio, vaan se on maa-alue, joka historian saatossa on kuulunut niin Ruotsille kuin Venäjälle sekä Neuvostoliitolle.

Larin Paraske lasten ja sukulaisten seurassa, Metsäpirtti, Vaskela 1892. SKS KRA, Adolf Alarik Neoviuksen kokoelma. CC BY 4.0

Inkerikot ja vatjalaiset

Inkerinmaan varhaisimmat tunnetut asukkaat.

Sveriges Krig, Stora Nordiska kriget 1699-1721, SE/KrA/0425/09/031 (1699), bildid: K0024721_00001. CC0

Ruotsin kuningaskunnan Inkeri

Vuonna 1617 Stolbovan rauhassa Inkerinmaa siirtyi Venäjältä Ruotsille.

Talvinen kuva, jossa hevosreki ja ohjastaja, sekä sen vieressä seisova nainen. Inkeriläisten sivistyssäätiön kuvakokoelma, kuva 914. CC BY 4.0

Venäjän keisarikunnan Inkeri

Suuressa Pohjan sodassa vuosien 1702–1703 aikana Inkerinmaa siirtyi Ruotsilta Venäjälle.

Nevajoki. Valittulan ranta. Samuli Paulaharjun piirustus vuodelta 1911. SKS KRA, Samuli Paulaharjun kokoelma E171. SKS. CC BY 4.0

Pietarin kaupunki

Vuonna 1703 keskelle Inkerinmaata perustettu Pietari oli 1880-luvulle tultaessa jo maailman toiseksi suurin suomenkielinen kaupunki.

Kuvassa joko Kuivaisten kylänneuvoston kommuunin tai myöhemmin sen tilalle perustetun kolhoosin väkeä kylvötöissä. Kuva otettu 1930-luvun alussa. SKS KIA, Emmi ja Toivo Pönniön perhearkisto. CC BY 4.0

Neuvosto-Inkeri

Venäjän vuoden 1917 vallankumousta seuranneet yhteiskunnalliset muutokset vaikuttivat inkerinsuomalaisten elämään monilla tavoilla, kun valta siirtyi ensin Neuvosto-Venäjälle ja sittemmin Neuvostoliitolle.

Koulunkäyntiä Inkerissä saksalaismiehityksen aikaan 1940-luvulla. Kuva Antti Hämäläinen. SKS KRA, Antti Hämäläisen kuvakokoelma. CC BY 4.0

Toinen maailmansota Inkerissä

Toinen maailmansota oli Inkerinmaan väestölle kohtalokas.

Suomi-laiva tuo inkeriläisiä pakolaisia Hangon satamaan vuonna 1943. SKS KRA, Antti Hämäläisen kokoelma. CC BY 4.0

Inkeriläisten siirrot Suomeen

Suomen ja Neuvostoliiton välisen jatkosodan aikana noin 63 000 inkeriläistä siirrettiin Suomeen.

Metsätyömiehiä istumassa hakkuuaukealla, 3. oik. Nikolai Kokkonen. Kuva on otettu Nikolai Kokkosen suorittaessa työharjoittelua Hirvaksessa, Karjalassa. SKS KIA, Nikolai Kokkosen arkisto. CC BY 4.0

Sodan päättyminen ja seuraukset

Välirauha Neuvostoliiton ja Suomen välillä solmittiin 19.9.1944, ja sillä oli valtavat vaikutukset inkeriläiselle siirtoväestölle.

Turistiryhmä Mustan meren rannalla Georgian Tsikhisdzirissä vuonna 1969. Nikolai Kokkonen kivellä, kolmannella rivillä oikeassa reunassa. SKS KIA, Nikolai Kokkosen arkisto. CC BY 4.0

Suojasään ja pysähtyneisyyden vuosikymmenet

Stalinin kuolema vuonna 1953 merkitsi yhden aikakauden päättymistä.

Ryhmä inkerinsuomalaisia naisia istuu tauolla tiiliaidan edessä talkoopäivänä. SKS KIA, Albert Kirjasen arkisto. CC BY 4.0

Perestroika - uudelleenrakentaminen

Yhteiskunnallisten olojen vapauduttua Neuvostoliitossa 1980-luvun lopulla alkoivat inkerinsuomalaiset aktivoitua sekä kulttuurisesti että poliittisesti.

Viola Heistonen lapsenlapsensa kanssa Helsingin rautatieaseman laiturilla. Kuva otettu noin vuonna 1995. SKS KIA, Heistonen-suvun arkisto. CC BY 4.0

Paluumuutto

Vuosina 1990–2016 arviolta 32 000 inkerinsuomalaista saapui ulkosuomalaisina paluumuuttajina Suomeen.

Etusivulle
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kotisivut
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
      • Inkeri ja inkeriläisyys
        • 1000 vuotta Inkerin historiaa
          • Inkerinmaa
          • Inkerikot ja vatjalaiset
          • Ruotsin kuningaskunnan Inkeri
          • Venäjän keisarikunnan Inkeri
          • Pietarin kaupunki
          • Neuvosto-Inkeri
          • Toinen maailmansota Inkerissä
          • Inkeriläisten siirrot Suomeen
          • Sodan päättyminen ja seuraukset
          • Suojasään ja pysähtyneisyyden vuosikymmenet
          • Perestroika - uudelleenrakentaminen
          • Paluumuutto
        • Inkeriläisiä elämänkulkuja
          • Albert Kirjanen
          • Ella Ojala
          • Aatami Kuortti
          • Viola Heistonen
          • Teppo Repo
          • Helmi Vatka
          • Mooses Putro
          • Valentina Kekki
          • Kaapre Tynni
          • Lempi Mörsky
          • Juhani Konkka
          • Lilja Tatti
        • Inkeriläisestä kulttuurista
          • Suomen kieli
          • Inkerin kirkko ja hengellinen elämä
          • Inkerinsuomalaisten yhdistystoiminta
          • Kesäjuhlat
          • Kalevalamittainen runous
          • Laulumatka Tallinnaan 1937
          • Kansantanssiperinne Inkerissä
          • Naisen puku Tuutarista
        • Inkeriläisyys nykyään
          • Inkeriläisyys minussa -videot
          • Kulttuurinen muistaminen
        • Tehtävät
          • Inkeriläisyys ja identiteetti
          • Inkeriläisyyteen liittyviä käsitteitä
          • Kieli Inkerinmaalla
          • Siirtolaisuus ja pakolaisuus
          • Uskonnot Inkerissä
          • Yksilö, yhteisö ja muistaminen
          • Inkeriläiset aikajanalla
          • Inkeriläisyys kuvissa
        • Käyttöohjeet ja taustat
          • Inkeri ja inkeriläisyys -julkaisun lähteet
          • Käyttöohjeet
          • Muistot talteen, arkistot haltuun
          • Tekijät
          • Saavutettavuus
        • Lisää tiedonlähteitä
          • Arkistoaineistoja inkeriläisistä
          • Inkeriaiheista kirjastoaineistoa
          • Inkeriläisaineistot museoissa