Heimoaatteella tarkoitetaan useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuuden tunnetta korostavaa aatetta, joka vaikutti Suomessa voimakkaasti niin politiikkaan kuin kulttuuriinkin 1800-luvulta alkaen. Se syntyi kansallisuusaatteen eli nationalismi pohjalle.

Suomen itsenäisyyden alkuaikoina suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa heimosotiin vuosina 1918–1920 ja 1921–1922. Heimoaate oli yksi heimosotiin osallistuneiden motiiveista bolševismin vastustamisen ja Suur-Suomi-aatteen rinnalla.