Suur-Suomi-aate oli itämerensuomalaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavan heimoaatteen radikaali muoto. Aatteen ajatuksena oli liittää Suomeen suomenkielisen väestön asuinalueita, kuten Neuvostoliitolle kuuluneet Itä-Karjala ja Inkerinmaa sekä Pohjois-Norjan Ruijan alue ja Pohjois-Ruotsin Länsipohjan alue. Suomen itsenäisyyden alkuaikoina aatteen laajamittainen kannatus oli voimakkaimmillaan, ja silloin asian puolesta taisteltiin heimosodissa. Aate hiipui toisen maailmansodan jälkeen.