Juliaaninen kalenteri oli käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka ja sen mukaan vuodessa on 365,25 vuorokautta. Juliaanista kalenteria tarkentamaan kehitettiin 1500-luvulla uusi gregoriaaninen kalenteri. Uuden kalenterin käyttö sittemmin syrjäyttikin vanhan luvun käytön lähes kokonaan, ensin katolisissa ja sittemmin protestanttisissa ja ortodoksisissa maissa.

Juliaanisessa ajanlaskussa 400 vuotta sisältää 100 karkausvuotta eli kolme enemmän kuin gregoriaanisessa kalenterissa. Kun juliaanisesta kalenterista siirryttiin ensimmäisen kerran uuteen kalenteriin oli kalentereiden ero 10 päivää. Karkausvuosien määrän vuoksi ero kalentereiden välillä kuitenkin kasvaa. Nykyisin vanha ajanlasku on jo 13 vuorokautta uutta ajanlaskua jäljessä ja ero tulee kasvamaan 14 vuorokauteen vuonna 2100.